sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

partioauto

Meidän perheeseen muutti uusi auto pari kuukautta sitten. Hieno valkoinen pieni auto. Tällä hetkellä paksin sisällä on jo pari viikkoa asustanut mun kuorivaatteet ja makuualusta. Auton takakontti on siis Kotkalaisittain paksi. Sadetta siis ei ole näkynyt pariin viikkoon. Olen jo pari viimeistä vuotta tiukasti painoittanut sadetta kestäviin kuorivaatteisiin kuin sadevaatteisiin. Saappaat omistan, mutta ne ovat city saappaat eli kauniit merkki saappaat ja partiota varten kaapissa on kasa kakkaisia metsäkenkiä, jotka kestävät vettä.

Päädyin tähän ratkaisuun siksi että tavalliset sadevaatteet ovat pelkkää inhottavaa kumia, eivätkä hengitä yhtään. Vaatteita kannettaessa on myös käytännöllisempää panostaa yhteen hyviin kuin kahteen huonoihin. Kokemuksen taustaäänenä tiedät monet metsään muovipussissa hukkuneet kumisaappaat, parempi ratkaisu tuuletella jalkoja ja pitää vain yksiä. Itse olen sen verran mukavuuden haluinen että on ihana etsiä elämää helpottavia ratkaisuja.

Syksyllä tein saman homman avopuolison ulkovaatteille. Kävimme ensiksi tarkan keskustelun ja lopulta ostopäätös kallistui uuteen takkiin mikä kestää kaikkea. Suomessa kun ei voi valita vaatteitaan hienouden mukaan. Tottakai voi, mutta itse kaipaan elämään mukavuutta. Elämän mukavuus kulkee myös kotona arki elämässä. Talvisin kukkien virkaa toimittaa ikeasta ostettu teko kimppu. Meillä on vain tietty määrä aikaa eikä ikinä tiedä mitä huomenna tapahtuu, joten kaikista pitää ottaa mukavuus irti. Tämä on yhä psyykkausta itselleni pääsykokeista. Yksi elämäni jännimmistä päivistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti