Palkattomalla

Mulla on partiota takana jos jonkunmoista vuotta. Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut lippukunnanjohtajana. Pestiin astuessani asetin itselleni selkeät rajat. Viikossa ei harrasteta partiota viittä päivää enempää. Pois luettuna kisat ja retket. Tähän mennessä nämä rajat ovat toimineet oikein hyvin. Jos laskisin sisään rajoihin yksittäiset sähköpostit voisi sanoa että kettu kävi kolossa jo ensimmäisenä kautena. Halun että elämäni on täynnä muitakin ajatuksia kuin milloinkos huivia taas seuraavaksi tarvitseekaan. Vapaapäivänä vapaillaan ja partiossa ollaan sitten täysillä partiolaisia.

Olen odottanut sitä päivää kun toinen puolisko laittaa mun läppärin kiinni ja sanoo että tänään on jo kuudes päivä. Itse teen tätä partiointia omasta halustani, enkä siis saa minkäänlaista palkkaa partiosta. Bensoista korvauksia kyllä. Koen silti että partio ja partion aatteet näkyvät koti elämässä. Kaikilla ei ole termoksia keittiössä. Senkin olen ihan omalla rahalla ostanut.

Maksoin juuri 210 euroa maksavan partioleirin. Leiri tullaan järjestämään kesällä ja voin vain toivoa että silloin en ole flunssassa. Olen erittäin onnellinen tällä hetkellä siitä että minulla ei ole lapsia vielä. Omalle jälkikasvulleni haluan luoda pohjan päästä harrastamaan ja sen olen jo päättänyt että he ainakin kokeilevat partiota, jos partio ei maistu he voivat sanoa että ainakin on kokeiltu. Hyvin käydessä mulla on tulevaisuudessa kolme suurta leirimaksua maksettavana.