Markkinarako

Partiokoloamme kohtalo kolhaisi ja muutimme uuteen koloon. Muutto meni hyvin ja uusi kolo oli hiukan arvokkaampi, mutta huippu hienoksi tehty meitä varten. Aikaisemmin olin nähnyt lippukuntamme muilla johtajilla sisäkenkiä partiossa. Itse en ollut vielä kohdannut sitä oikeaa sisäkenkäparia. Ajatuksena oli että pidän silmät auki perus kaupoissa. Kumminkin Facebookia selatessani silmiin osui nämä. Partio Reinot, omalla nimellä brodeerattuna.

Kaksi viikkoa kypsytin ajatusta mielessäni ja toissapäivänä posti kuljetti kengät itselleni. Olin yllättynyt kuinka hyvin kaikki sujui. Maksoin kengät saman tien nettipankillani. Hintaa Reinoilla oli jonkun verran, mutta se että sai oman nimen sivuun korvasi sen. Tyylinikään ei ole kovin musta, mutta kaikkea ei voi itse valita. Suomalaisen laadun kengissä huomaa ja tulen ylpeänä käyttämään näitä partiossa.

Mielestäni partio toiminnassa ja partiolaisten tavaroissa olisi hyvä käytettävä markkinarako. Itse ainakin rakastan yksilöllisiä asioita partiota varten missä näkyy harrastus, mutta ovat silti upeita käyttö esineitä. Käyttäjäkunta esineille on ( 59 310 ) mielestäni suuri. Helposti vetäisi omat johtopäätökset tuotteiden materialismista, itselle nämä molemmat tuovat yhteenkuuluvuutta. Odotankin että isoimmissa tapahtumissa näen samanlaisia tavaroita muilla käytössä. Kuulummehan kaikki yhteen isoon maailmaan.

Fatwood Roihu-korvakorut

Omalla toivelistallani ovat Fatwoodin valmistamat puiset Roihu-korvakorut. Pieni kaunis muistutus omaa rakasta harrastusta kohtaan. Korvakorut löysin ihan netistä googlettamalla partio korvakorut. Ilman liittymistäni erilaisiin partioryhmiin Facebookissa uskon että Reinotkaan eivät olisi niin nopeasti päätyneet tähän osoitteeseen.

Partio Reinot

Roihu korvikset

#partiontakii

Selasin äsken sptifyä ja vastaan tuli robinin kappale '' me tehtiin tää''. Sanat muistutti omasta mielestäni partion harrastamista. Erityisesti sanoissa kolahti '' mut kato me tehtiin tää, enkä vaihtais mihinkään'' Miekään en tätä vaihtaisi ikinä mihinkään.


Tällä viikolla. 17-23.4.2018 vietetään partioviikkoa ympäri Suomea. Suomessa viikkoa yleensä sillä viikolla millä on Pyhän yrjön päivä eli Yrjön nimipäivä. Partioviikko tarkoittaa vuosittaista tapahtumaviikkoa jolloin partiolaiset kaivautuvat koloistaan partiohuivit kaulassa. Partioasua tai huivia saatetaan käyttää kouluissa tai työpaikoilla. Partioviikolla esitellään toimintaa ja järjestetään partiolaisten omia juhlia. Partioviikon tarkoitus on nyt täyttää ihmisten sosiaalinen media partiokuvilla ja katukuvassa saada ihmiset yllättymään ja kyselemään huivikauloilta.

Pyhä Yrjänä on partiolaisten suojelupyhimys. Suomessa yrjönpäivä on perinteinen paraatipäivä. Partioviikon päivät ovat myös partiolaisille yleisiä verenluovutuspäiviä. Itse haluaisin luovuttaa verta, mutta vielä en ole siihen kyennyt. Multa just pari päivää sitten töissä kyseltiin että miten mulla riittää energia tähän kaikkeen. Vaikea kysymys. Mulla ei ole sisaruksia ja halusin sitoutua yhteen asiaan elämässäni kunnolla. Omalla halulla kulutan energiani partioon. Voisi sitä olla huonompiakin tapoja. Ole siis siekin ylpeä kadulla näkyvistä partiolaisista. Ne tekee tätä #partiontakii




#partiontakii

Itse päätin

Selvitin netistä mitä mun nykyiset partiovehkeet kustantaisivat juuri tällä hetkellä. Monesti puhutaan partion harrastamisen hinnasta ja yleisesti vertaillaan harrastuksien hintoja. Itse rehellisesti sanoisin että partio maksaa just sen verran kun siitä itse haluaa maksaa. Tottakai partiossa on oma vuosimaksu mikä kattaa partiovakuutuksen ja pääsyn kaikille leireille. Vuosimaksun jälkeen maksettavaksi jää lippukunnan tapahtumat, isommat leirit ja varusteet. Varusteita saa myös helposti käytettynä esimerkiksi facebookin ryhmästä nimeltä partiokirpputori.

Itse olen hankkinut partion aloittaessani melkein kaikki varusteet käytettynä. Rinkka oli vanhempien partiouran aikainen, makuualusta hankittiin robbarista, istuinalusta oli perheellä, puukko ostettiin uutena, makuupussin sain ihka omana ja muita tavaroita tuli harrastuksen edetessä. Omat varusteeni oli oikein käyvät harrastukseen ja pääsimme aika edullisesti alkuun. 

Vuonna 2012 lähdin kesällä vaeltamaan lappiin partioporukalla. Tuli aika hankkia uusia varusteita. Isin lompakolle uutin ei ehkä ollut paras ajatus, minkäs sitä pikkupartiolaiselle voi? Etsimme mulle rinkkaa kuumeisesti ja kävimme sovittelemassa sitä oikeaa. Selvittelimme asiaa ja rinkan kantajan sukupuolellakin oli merkittävä ero rinkan mallia valittaessa. Tätä en aiemmin tiennyt. Tietysti kohdallani myös värillä oli paljon väliä. Oikeaksi valikoitui Haglöfsin OXO Q 50. Valinta osoittautui oikeaksi koska rinkka oli naisten mallia ja todella miellyttävä kantaa. 

Linkki rinkkaani

Melkein vuosi sitten tuli ikää täyteen toiset täydet kympit. Kuukausi ennen juhlapäivää ajattelin että voisin vähän panostaa nyt itseeni lahjomalla itseäni. Mielestäni naiset ansaitsee välillä antaa itselleensä parasta. Päätökseni oli sijoittaa uuteen makuupussiin, olinhan jo vanhalla mennyt seitsemän vuotiaasta kaksikymppiseksi naiseksi. Lähdin hakemaan untuvaa, kevyttä ja helppohoitoisuutta. Paras sivu etsiä oli mielestäni internetin keskustelupalstat ja scandinavian outdoorin nettisivut. Makuupussissa värillä ei ollut niin merkitystä. Nettiä selatessani tutustuin minulle uuteen merkkiin ''Rab''. Kokemukset palstoilla merkistä olivat vain positiivisia. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin tilaamaan itselleni ensimmäisen untuvapussin. Postissa tuli siis ''Rab Ascent 500 W 2017''. Olen nukkunut pussissa vasta reilu vuoden mutta tähän mennessä olen ollut vain tyytyväinen. ONCE YOU GO UNTUVA, YOU NEVER GO BACK. Näin ainakin itselleni on käynyt.  

Linkki makuupussiini 

Itse siis olen halunnut panostaa partiovarusteisiini, koska minulla on jo pitkä ura takana. Partiovarusteista saa myös todella edulliset ostamalla käytettynä tai esimerkiksi kaupan poistomyynnistä. Yhteenveto: Olen vähän mukavuudenhaluinen ja laittanut tavaroihin paljon rahaa mutta se ei tarkoita että muiden pitäisi toimia samoin. Seuraavaksi päivitän luultavasti oman telttani. 

Unelmissa tämä  Kyseistä telttaa varten ensin kyllä ensin pitää hetki odotella ja kerätä telttarahastoa. Joku päivä siinä nukkuu vielä koko mun perhe. 

Varuspartiomies

Linkki aiheesta

Kotoa löytyvä ainut armeija esine, en tiedä mikä se on näyttää tärkeältä

Vaikka olen nainen en silti koe olevani väärä ihminen kommentoimaan aihetta. Itselläni ei ole minkäänlaista mielenkiintoa lähteä suorittamaan varusmiespalvelusta ikinä ja olen sitä mieltä että armeija ei ole naisen paikka. Lakkaan kotona mieluummin kynsiäni ja vaellan partioporukalla.  Jokaisen  miehen silti kuuluisi käydä armeija. 

Partion toimintaa verrataan jonkin verran armeija maiseen toimintaan. Myönnän että molemmissa on jonkin verran samanlaisuutta. Lippu nousee aamuisin salkoon, keräämme ansiomerkkejä, sytyttelemme nuotioita ja käytämme uniformuja. 

Partiotoiminnassa on mukana noin 65 000 suomalaista joista osa on miehiä eli varusmiespalveluun käyneitä ja käymässä. Saatan olla hieman puolueellinen mutta omasta mielestäni partiolainen pärjää armeijassa paremmin. Fakta siitä että tietää mikä trangia on, osaa sytyttää jo nuotion, osaa pukeutua oikein ja ihan perustaito kuin puolijoukkueteltan pystytys antaa rutkasti etumatkaa armeijan suorittamisessa ja tekee intin läpikäymisestä huomattavasti mukavampaa. Miehen kuuluu käydä armeija ja jos sitä ennen on ollut jopa partiossa on se vielä parempi. 

Osaisin sanoa että itsekin voisin jopa pärjätä armeijassa koska olen viettänyt suuren osan elämästäni metsässä, mutta en silti jaksaisi koska armeijassa on eri johdettavat ja auktoriteetti johdettaviin on huomattavista erilainen kuin partiossa koska partiossa usein johdettavat ovat nuoria tai lapsia. Olen ehkä hieman vaativa koska pidän inttiä vaatimuksena miehelle, sairaus on eri asia. Itse en suostuisi asumaan armeijan huvikseen käymättä jättäneen miehen kanssa koska koen että armeija kasvattaa ihmistä irti äidistä ja oppimaan itsenäiseksi. 

Tekstissä on käytetty mukana ruotuväen upeaa artikkelia aiheesta. 

Kesä tuli

Mistä huomaa et kesä alkoi, noh siitä että kalenteri on täynnä. Täynnä partiota. En valita, ulkona on lämmin niin lähden vaeltamaan enemmän kuin innoissani. Huhti-toukokuu on partiossa kiireisintä aikaa ainakin näin johtajana ollessa.

Tämä viikonloppu on onneksi koti-aikaa (työaikaa). Sen jälkeen olen kuukauden ajan jokaisena viikonloppuna partiomeiningeissä. Heinäkuussa lähden onneksi viikon pituiselle meripartioleirille Loviisan Rönnäsiin. Sitä odotan todella paljon, vaikka edes mun kalenteri ei riitä siihen saakka.  Mien kyllä kestä kuin ihana saada kaivaa kaikki kesäkamat esille.

Kolmen viikon päästä viikonloppuna lähdetään partioporukan kanssa vaeltamaan salpapolulle. 55 kilsaa ja kolme päivää. Tätä odotan innolla. En ole aiemmin ikinä ollut kävelemässä salpapolulla ja ihana päästä pitkästä aikaa vaeltamaan. Pitääkin jo ajoissa heittää takit pesuun ja laittaa untuvamakuupussi tuulettumaan pihalle.

Partiokolomme on myös muutamassa joten nyt saa aimoannoksen partiotoimintaa mutta tämähän on sitä ihanaa kesän alkua. Mitä teidän partiokesän alkuun kuuluu?

linkki mun haastatteluun ulkoilusta :)