Helppo joulu

Joulua pidetään vuoden stressaavimpana aikana. Koitko sinäkin sen riittämättömyyden tunteen. Ei hätää. Annan pari vinkkiä millä saat ensi vuodestasi helpomman. Jouluna joko järjestää joulua tai joutuu olemaan se joka matkustaa. Siskonpeti nimisellä tv ohjelmallakin oli todella hauska joulujakso tänä jouluna. Kannattaa tsekkaa se yle areenasta. Itse tänä jouluna olin se matkustava osapuoli, mutta ei se haitannut. Yhtä hyvään joulutunnelmaan silti pääsin.








Ensimmäinen kiireavun vinkkini on että osta lahjat ajoissa. Joissain perheissä ei edes osteta lahjoja mutta meillä saa ostaa. Ensimmäiset lahjat ostin jo viime kesänä, joten joulun alulle jäi vain paketointi. Pitkin vuotta lahjojen saajojen vinkkejä ja toivomuksia kuunellessa ja ajoissa olemalla saa varmasti parhaat lahjat.













Aattoaamuna ainakin meidän vanhassa ja uudessa perheessä on tapana syödä riisipuuroa. Äiti tekee uunipuurona ja meidän perheessä kattilassa. Noin vuosi sitten tuli kauppoihin kiehu maitoa. Maito siis hidastaa en usko että täysin estää maidon palamista kattilan pohjaan. Viime jouluna ensimmäistä kertaa ostin kiehu maitoa ja testasin sitä. Maito oli huippua, jopa munkinlaiselle häsääjälle. Ensimmäistä kertaa ei tarvitse koko aamua istua puurokattilan vieressä vaan sen voi antaa jopa kiehua 10.min yksin. Kuinka helppoa. Tänäkin jouluna teimme riisipuuron tästä maidosta ja se antoi aamulle aatonkiireissä pari lisä minuuttia aikaa omille jutuillemme. Suosittelen vahvasti kiehu maitoa.

Kolmas helpottava asia on että leipoo ajoissa. Mikään ei ole niin kauheaa kun aatto-aamuna viimeisillä minuuteilla käy vielä vääntämään jotain leivottavaa. Olen vain yhden kerran tehnyt torttutaikinan alusta asti itse. Mielestäni ja mitä kysellyt muiden mielipiteitä myös kaupasta ostettava torttutaikina on yhtä hyvää, myöskään pipareita emme alusta asti tehneet.

Näillä kolmella vinkillä ja myös muilla lukuisilla teet joulustasi hiukan helpomman. Kaikilla, itselläsi ja vieraillasi on mukavampaa kun ei tarvitse stressata tai pohtia liikaa joulua.

rahat taivaaseen

Ensi viikon sunnuntai on monille vuoden kauhein päivä. Tänä sunnuntaina on siis joulu ja viikon päästä uusi vuosi. Monet koiranomistajat odottavat tätä päivää kauhulla jo pitkän aikaa ja yrittävät keksiä keinoja rauhoittaakseen tilannetta.


Suomessa katoaa joka vuosi juuri vuoden vaihteessa satoja koiria omista kodeistaan, myöskin on hyvin herkkiä ihmisiä jotka eivät välttämättä ymmärrä raketteja. Kun olin pieni raketteja oli kiva ampuilla taivaaseen ja pieniä perhosia sytyttää kädestä. Pienenä myös kävin kaverini kanssa keräämässä raketti jätteitä ja laitoimme ne pulkkaan ja vedimme perässä. Enää ei edes pulkkaa pystyisi joka paikassa uutena vuotena vetää.

Pieni teko voi olla suuri apu joten minä ja perheeni ja tuttuni jätetään ne raketit kauppaan ja toivottavasti teollamme edes yksi koira vähemmän karkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että uutta vuotta ei voisi juhlia. Kotiin olemme ostaneet jo kaksi pakettia tähtisädetikkuja ja syömme ja juomme jotain hyvää.

Syitä miksi välttää ampumista
          -Eläimet pelkää
          -Säästät rahaa, ja voit silti ihailla kaupungin ilotulituksia
          -Säästät luontoa
          -Suojelet omaa terveyttäsi, raketit voi myös aiheuttaa itsellesi silmävaurioita

Se on oma

Mulle on aina ollut tärkeä omistaa oma koira. Syntyessäni perheessäni oli jo silloin koira, mutta se ei tuntunut niin omalta. Aikaa kului ja lopulta löytyi se ensimmäinen oma. Kohtaaminen oli rakkautta ensi silmäyksellä. Me taivallettiin murrosiän läpi yhdessä, kunnes koitti mun aika luopua
ensimmäisestä rakkaudestani sairauden takia.

Mun ihan ensimmäinen koira sai pennut, mitkä asustivat meillä luovutusikään saakka. Siitä jäi vanhemmilleni ja no mullekin uros koira, mutta se ei ollut sama asia tai herättänyt samaa rakkautta kuin ensimmäinen koirani. Tottakai Ukkoa rakastan.

Isäni selaili internettiä reilu kaksi vuotta sitten ja vastaan osui kuvissakin esiintyvä koira. Olin aluksi vähän epäluuloinen. Rotu oli tuttu vanhempieni koirasta joka oli siis ennen syntymääni ja koira oli ollut hankala. Ei saisi luulla kaikkia rodun edustajia samanlaisiksi.

Tasan kaksi vuotta sitten itsenäisyyspäivänä meille asteli kuvissakin
esiiintyvä Parsonrussellinterrieri. Aluksi järkytyin. Koira oli todella
lihava isolla ällällä. Totesin isällenikin että ai tuoko on se koira. Se
se oli. Meni hetki aikaa ja aloin löytää ja nähdä Carassa ensimmäisen oman koirani piirteitä ja rakastuin. Cara on rauhallinen ja leikkisä.
Aivan täydellinen.

Meidän elo on aika lystikästä. Cara sekoaa ilmapalloista ja lumipallojen heittelystä. Myöskään ei kannata jättää suklaata tai mitään syömistä koiran hyppäämis etäisyydelle.

Ihmiset usein hankkii koiranpentuja, mutta mulle juuri sopiva ratkaisu on ollut hankkia aikuinen koira. Ensimmäinen koira oli suuri tuki isoissa murrosiän asioissa ja Cara saa sen huomion ja rakkauden mitä mun sisällä on tietty määrä koiralle.

LOMA

okei.... ei nyt riehuta ei partiosta ikinä oo lomaa :D Nyt on adventtikalenterit myyty. Miäkin ryhdistäydyin ja myin viisi. Aiempina vuosina olen pitänyt myynnin kannalta hiljaiseloa ja jättänyt sen suloisille pikkupartiolaisille. En ainakaan myönnä meneillään olevaa ikäkriisiä.

Jokaisen aamuni aloitan avaamalla adventtikalenterin luukun @kymipartion instagramin instastoriessiin. Sieltä voi saada itselleen kalenterin, jos ei omaa vielä omista. En paljasta että suklaakalenterista olen jo etukäteen napsinut suklaita tulevilta päiviltä. Muuten nämä joulua edeltävät viikot menevätkin ''lomalla'' partiosta. Sitä kiireemmin töissä.

Mielestäni joulun perinteeseen kuuluu olla läheisten kanssa ja rauhassa kiireiltä. Silloin vain syödään mahat täyteen jouluherkkuja.
Kuvassa porukoiden Jackrussellinterrieri väsyneenä '' joulukiireistä''.
Nyt mie taidan vain käydä makaamaan sohvalle ja katsoa telkkarista jotain pään tyhjentävää ja valmistaudun huomiseen työpäivään.

Ihanaa joulun odotusta TASAN VIIKKO!

Poropariskunta

Mien kestä. Kohta on joulu. Koko viimeisen kuukauden olen ostellut lahjoja ja paketoinut niitä iltaisin. Meidän vaatehuone on täynnä lahjapaketteja. Vaikka aikuisiällä ollaan niin oli pakko hankkia vielä suklaa joulukalenteri ja totta kai myös lipaston päällä on partiolaisten adventtikalenteri. Sitä aukaisemme joka aamu yhdessä, tai minä kymipartiolaisten instagram tilille.

Tänä vuonna monet lahjat hankin tilaamalla Ifolorista. Uskon että ne on vähän merkittävämpiä, koska ne on puoliksi ainakin tehty itse.
Ainakin minun blondin ajattelutavan mielestä. Muumi suklaakalenterista on ihanaa pistää heti herättyään suut makiaksi.
Minusta koko joulussa tärkein on läheiset, lämpö ja ruoka.
Odota todella paljon kaloja ja mädin syömistä.
Torttujakin kotona on tullut jo leivottua vaikka kuinka paljon.



Pipareita emme tee taikinasta asti itse vaan ostamme taikinan kaupasta. Jos joskus meillä juoksee täällä pieniä, niin heidän kanssaan pitää itse tehdä taikina niin saa aamulla ihmetellä että onko taikina hävinnyt yöllä kokonaan.

Joulukortteja on tipahtanut postilaatikosta vasta pari kappaletta, mutta onhan niillä aikaa vielä saapua. Me ehkä oltiin turhan ajoissa. Hyvää ei kannata odottaa :D.

                      Mitäs teidän joulupuuhiin kuuluu?

toisella puolella valoja

Se on Jaajo 

Itse en ikinä ole ollut televisio ohjelman kuvauksissa. Viime Satahangalla (meripartioleiri) olin mtv3:n uutisten loppukevennyksessä. Ei siitä sen enempää. Loppukevennys oli lähinnä kikatus kevennys. Ainakin meripartiosta jäi naurava kuva.

Tässä yksi päivä selasin Facebookia ja silmiin osui nelosen haku Haluatko Miljonääriksi ohjelman kuvauksiin. Tietenkin hain miljonääri on hauska ohjelma. Onnistuin saamaan neljä paikkaa 9.12 kuvauksiin. Ensimmäiseksi ajattelin että otan poikaystävän lisäksi vanhempani, mutta he luistivatkin. Onneksi paras kaverini ja hänen poikaystävänsä lähti täyttämään neljän joukkoamme.

Kuvauksissa oli aivan todella hauskaa. En ikinä osannutkaan kuvitella mitään tuollaista. Olin ajatellut studiota paljon isommaksi kuin se oli. Kuvauksissa myös havainnollisti sen että miten juuri tätä ohjelmaa ei voisi tehdä livelähetyksinä. Enpä olisi uskonut kuinka kivaa oli leikkiä lauantai-iltaa. Enempää en saa paljastaa että nousinko seisomaan, mutta sen voin sanoa että Jaajo Linnonmaa oli yhtä hauska ja sanavalmis kuin oletinkin. Tänä vuonna onkin tullut julkkiksia enemmänkin nähtyä.

studio

Studio oli hienosti rakennettu. Ensimmäinen käynti ylen studio talossa jätti todella positiivisen kokemuksen. Olisi ollut siistiä ottaa valokuva Jaajon tuolissa, mutta valitettavasti ei saanut. Kuvaus kokemus oli kiva ja studioyleisö huomioitiin todella hienosti. Ainot huono asia oli että yleisön penkit olivat aika kovat ja epämiellyttävät, mutta kyllä niissä pari tuntia kikatti.

Kamelinoksennus

Minulle itsenäisyys ja itsenäisyyspäivä ei ole sen suuri juttu ikinä ollut. Tänä vuonna ruokin vanhempani hyvin ja katsotaan linnanjuhlat. Eipä muuta varmaan edes tarvitse. Minulle itsenäisyyspäivään kuuluu aina partion itsenäisyyspäivän juhla ja pienten partiolaisten lupausten anto.
Se on joka vuotinen uuteen kalenteriin laitettava merkintä että tällöin juhlitaan. Toivon että juhlitaan tällä kokoonpanolla myös useasti.

Tänä vuonna Suomi täyttää 100 vuotta ylihuomenna. Yleensä juhlimme partiossa 6.12 eli virallisena päivänä. Ajattelimme että nyt kuudes päivä voi monella olla omia juhlia ja niin paljon menoja että parempi vaihtaa päivää. Saimme silti juhlaan noin sata henkeä.

Juhlimme Sapokan vesipuistossa eilen illalla. Koko sunnuntai aamun satoi vettä kuin saavista ja olin jo valmiiksi epäinnostunut huonon sään takia. Onneksi illaksi sade muuttui tuuleksi mikä on parempi kuin vesi ja märät lapset.

Eri lippukunnat olivat valmistaneet rasti pisteitä liittyen suomeen ja partion harrastamiseen. Kaikista mieluisin rasti oli joulutorttu ja lämpimän glögin rasti. Kyllä meidänkin uunissa kahdesta eteenpäin valmistui joulutorttuja. Myös kotilippukuntani oli
valmistanut toisen rastin missä laitettiin mukana tuotu hautakynttilä valitsemansa lempi retkiruoan eteen ja siitä syntyi iso kynttilämeri.



Itse vein kynttiläni kamelinoksennuksen kohdalle (mikä on jauhelihaa, makaronia ja hernemaissipaprikaa sekoitettuna yhteen). Harmikseni silti tikkupulla vei voiton. Mielestäni se on ihan ok,ei parasta.
Ihanaa partiotaivalta meidän uudet sudarit ja kiitos myös Pyhtään partiolaiset!

Issuu

Partiolehti on tullut mun kotiin aina kun muistan. Ohjelma uudistuksen myötä myös partiolehden ulkoasu koki muutoksen. Lehti löytyy luettavaksi myös kunnan ja kaupungin kirjastoissa. Se ilmestyy noin 4 kertaa vuodessa.

Itselleni oli vuosi sitten shokki, kun partiolehti oli tullut yhdelle lippukuntani jäsenelle, mutta ei minulle. Eikä myöskään monellekaan muulle. Lehti piti käydä kuksasta erikseen valitsemasta että haluaa jatkaa tilausta. Oletin tilauksen olevan automaattinen aina.
Kuksa on siis kaikkien partiolaisten jäsenrekisteri.

Itselle lehden ilmestyminen on aina ollut odotettu juttu. Ensimmäisenä selaan että onko tuttuja kuvissa tai leiriltä juttua missä on itse ollut mukana. Omaan naamaani en ole valitettavasti vielä törmännyt. Ehkä jokin päivä. Toissa kesän Suomen suurimmalta partioleiriltä oli mukava lukea tunnelmia jälkeenpäin ja fiilistellä leiriä. Liian usein en törmää 16 999 kaveriin.