metsä tortilloja

Ihanaa marraskuuta. Ulkona pimenee ja kynttilöitä kuluu. Itse jäin ysp kurssille hakemusta tehdessä katselemaan kuvia kesän purjehduksilta ja retkiltä. Ihanien lettujen kuvasta tuoksun muisto hiveli hajunystyröitäni. Miksi enää ei voi kaivaa vain takapihalle kuoppaa ja paistaa siinä suklaabanaaneja. jos minulta kysyttäisiin mikä on tärkeintä retkelle lähdettäessä, sanoisin että ruoka. Näin vain sisällä ollessa halu nuotion ääreen on kova.

Minulle partiolaisena lapsia ajatellessa kaikki on hyvin, kunhan kellään ei ole nälkä. Sama ajatus on myös toteutunut ollessani itse johdettavana partiossa. Retkeä edes suunnitellessa ensimmäisenä ajatellaan että mitä syödään?

Usein retkellä on trangialla ja nuotiolla tehtävää ruokaa ja jotain herkkua. Esimerkiksi suklaabanaanejaa, lettuja, appelsiinikakkuja tai tikkupullaa. Tietysti eri paikkakunnilla on omat herkkunsa. Omat suosikkini ovat ehdottomasti suklaabanaanit.

Itselläni ei ole partiossa tullut liiammin nälkä 15 vuoden urani aikana. Suomen suurimmalla partioleirillä Roihulla kesällä 2016 myönnän että tuli kioskeista osteltua jäätelöä tai pullaa muuta ruokaa enemmän. Tietenkin se oli upeaa ensimmäisistä kertaa suurella leirillä saada berlininmunkkeja. Toiset kaipaa maitoa, itse berliininmunkkeja.

Partiossa olen myös törmännyt ruokiin mitä ei kotona ole saanut. Makaronimössöä eli apinanaivoja meillä on alettu syömään vasta harrastuksen jälkeen. Kotkassa myös tunnettu ruoka Eskan erikoinen oli ensimmäistä kertoo jännittävä ruoka, jälkeenpäin se ei ole kotona uponnut. Ulkona tietenkin kaikki ruoka maistuu parhaalta.

Mikä on sun mieleenpainuvin partion ruokailuhetki:)